”ERITYISHERKKÄ ON AIDOSTI OMA ITSENSÄ JA USKALTAA PALJASTAA HAAVOITTUVUUTENSA”
Työsuhteeni päättymisestä on nyt kaksi viikkoa. Tänä aikana olen yrittänyt käsittää, mitä minulle on tapahtunut. Ensimmäinen viikko meni vielä täysin potiessa pahoja fyysisiä oireita, joita pitkittynyt stressitilanne oli minulle aiheuttanut. Rintaa puristi joka aamu, kun heräsin ja kehoni oli jatkuvassa suoritustilassa. Tällä viikolla pakenin päiväksi rakkaisiin lapsuusajan kesien maisemiin järven rannalle. Kun istuin yksin laiturilla, katselin kimmeltävää järven pintaa ja kuuntelin lokkien kirkunaa, minulta pääsi itku. Hyvällä tavalla. Ensimmäistä kertaa todella tuntui siltä, että vapaudun stressistä ja että minulla on hyvä olo. Luonnossa oleminen on parasta lääkettä mihin tahansa stressitilanteeseen. Olen koko elämäni ihmetellyt omaa herkkyyttäni. Sitä, miten jotkin asiat vaikuttavat minuun niin voimakkaasti, vaikka muiden mielestä niiden ei pitäisi koskettaa minua millään lailla. Esimerkiksi teini-iässä elämäni tärkeimmäksi taisteluksi muodostui Etelä-Afrikassa tapahtuvan a