Herkän Runoilijan Blogi

Olin kuluneella viikolla ohjaamassa ryhmäliikuntaa alkavan flunssan kourissa ja ilahduin kovasti, kun useampi ihminen kehui minua vuolaasti ja monisanaisesti ylistäen, miten paljon iloa ja energiaa annan heidän päiviinsä ja miten he aina odottavat minun tuntiani. Tämän johdosta julkaisin seuraavan Facebook-päivityksen:”Ei ole sanoja, miten paljon saan voimaa ihmisten palautteista <3 Varsinkin tällaisena päivänä, kun ohjaa ihan puolikuntoisena... Samalla mietin, että tein yli 10 vuotta työtä, jossa en koskaan kokenut tätä tunnetta. Silti tunnen olleeni menestyneempi ja parempi edellisessä työssäni (!?)” Vasta, kun painoin ”julkaise”-nappia, tajusin, mitä olin kirjoittanut. Ajattelenko todella näin?? Todella ristiriitaisesti kirjoitettu. Miten voi tuntea olevansa vähemmän menestynyt, jos kerran työstä saa niin paljon voimaa itse ja pystyy tuottamaan sitä myös muille? Viime kevääseen saakka olin tehnyt työurani taloushallinnon parissa. Se ei ole koskaan ollut minulle tietoinen val

Katsoin eilen koskettavan dokumentin ”Menestyksen hinta” Yle Areenasta, jossa poptähti Antti Tuisku kertoi koulukiusaamisen sävyttämästä lapsuudestaan sekä sen aiheuttamista epävarmuuden tunteista ja huonosta itsetunnosta. Niin menestynyt kuin hän onkin, hänen on ollut pakko menneinä vuosina hakeutua terapiaan käsittelemään omia pään sisäisiä asioita. Pakko myöntää, että minun oli äärimmäisen helppoa samaistua Tuiskun fiiliksiin,  ja ehkä juuri sen takia dokumentti kosketti minua niin syvältä. Niin kauan kuin muistan, olen kärsinyt huonosta itsetunnosta. Suurin syy siihen on ollut koulukiusaaminen ja se, ettei ole oikein kunnolla koskaan tuntenut kuuluvansa joukkoon, vaan aina on ollut jollain lailla erilainen ja erottunut joukosta. Koulukiusaaminen alkoi ala-asteella ja jatkoi lukioon saakka. Olen aina ollut hyvin tunnollinen oppilas, mikä oli yksi syy kiusaamiseen. Lukion päästötodistuksen lukuaineiden keskiarvo taisi olla 9.8. Muita syitä kiusaamiseen olivat mm. erikoinen sukun

Inspiraatio saattaa iskeä ihan oudoilla hetkillä. Kuten silloin, kun olen täyttämässä pyykinpesukonetta, yhtäkkiä tajuntaani iskeytyy runon säkeitä, jotka on pakko kirjoittaa ylös. Tai sama tapahtuu, kun olen ajamassa autolla ja yhtäkkiä tulee pakonomainen tarve ajaa tien sivuun ja kirjoittaa ajatukset ylös. On myös ollut sellaisia iltoja, jolloin olen mennyt nukkumaan, mutta yhtäkkiä runon säkeitä alkaa pyöriä päässä, enkä saa unta, ennen kuin runo on kirjoitettu talteen. Inspiraatio on hieno asia. Koskaan ei voi tietää, milloin se iskee! Kun inspiraatio iskee, mitä tahansa voi syntyä. Yleensä ei voi etukäteen tietää, milloin se hetki tulee. Jos oikein tietoisesti yrittää synnyttää inspiraatiota ja tuotosta paperille, yleensä silloin kaikki tökkii eikä mikään suju. Luovaa tilaa ja inspiraatiota ei voi pakottaa, mutta sen syntymistä voi edesauttaa. Monta kertaa luova tila syntyy vasta sitten, kun tietoisesti lakkaa yrittämästä, päästää irti. Joistain asioista on heti ensi hetk