”KUN INSPIRAATIO ISKEE, MIKÄ TAHANSA ON MAHDOLLISTA”

Inspiraatio saattaa iskeä ihan oudoilla hetkillä. Kuten silloin, kun olen täyttämässä pyykinpesukonetta, yhtäkkiä tajuntaani iskeytyy runon säkeitä, jotka on pakko kirjoittaa ylös. Tai sama tapahtuu, kun olen ajamassa autolla ja yhtäkkiä tulee pakonomainen tarve ajaa tien sivuun ja kirjoittaa ajatukset ylös. On myös ollut sellaisia iltoja, jolloin olen mennyt nukkumaan, mutta yhtäkkiä runon säkeitä alkaa pyöriä päässä, enkä saa unta, ennen kuin runo on kirjoitettu talteen. Inspiraatio on hieno asia. Koskaan ei voi tietää, milloin se iskee!

Kun inspiraatio iskee, mitä tahansa voi syntyä. Yleensä ei voi etukäteen tietää, milloin se hetki tulee. Jos oikein tietoisesti yrittää synnyttää inspiraatiota ja tuotosta paperille, yleensä silloin kaikki tökkii eikä mikään suju. Luovaa tilaa ja inspiraatiota ei voi pakottaa, mutta sen syntymistä voi edesauttaa. Monta kertaa luova tila syntyy vasta sitten, kun tietoisesti lakkaa yrittämästä, päästää irti.

Joistain asioista on heti ensi hetkistä lähtien niin inspiroitunut, että uskaltaa luottaa intuitioonsa ja toimia järkeä ja tietoista mieltä vastaan. Näin kävi minulle viime keväänä, jolloin ilmoittauduin mukaan kolmepäiväiseen lokakuun lopulla Helsingissä järjestettyyn seminaariin ”Generative Coaching and Trance”, vaikka olin juuri irtisanoutunut töistä eikä minulla ollut mitään tietoa, milloin seuraavaksi saisin tuloja jostain. Minulla oli hyvin voimakas tunne siitä, että seminaari olisi minulle mahtava juttu. Uskalsin luottaa tähän tunteeseen ja maksaa osallistumismaksun, vaikka tietoinen mieli hyvin voimakkaasti yritti viestittää ”nyt ei kannattaisi käyttää rahaa mihinkään ylimääräiseen.”

Olin siis lokakuun lopulla kolme päivää kestäneessä seminaarissa ”Generative Coaching and Trance”, jossa oli luennoimassa yhdysvaltalainen psykiatri Milton H. Ericksonin opissa ollut psykologi ja psykoterapeutti Stephen Gilligan. Seminaari käsitteli hyvin pitkälle luovaa tilaa, siihen pääsemiseen vaikuttavia tekijöitä ja mahdollisia tielle tulevia esteitä ja kuinka toimia niiden kanssa. Lohduttavaa on, että luovaa tilaa voi harjoitella ja itse on mahdollista vaikuttaa siihen pääsemiseen. Ollakseen luova ihmisen täytyy olla ikään kuin keskellä itseään, yhtä aikaa yhteydessä omaan keskipisteeseensä ja myös ympäröivään tilaan. Miten pääsee NLP-termejä käyttäen helpoiten keskelle itseään, tilaan, jossa voi toteuttaa ominta itseään? Vastauksia on yhtä monta kuin on meitä ihmisiäkin. Mieti joku kerta, kun sinulla on ollut oikein hyvä olo itsestäsi... Missä olit silloin? Miltä siellä näytti, tuntui, kuulosti? Kuka/ketkä oli/olivat siellä sinun kanssasi? Tällaista hetkeä ajattelemalla on helppo päästä takaisin samoihin tunnelmiin.

Minua inspiroi luonto. Ne maisemat, joissa olen viettänyt lapsuuden kesät. Järvi, rantasauna, laituri, auringonpaiste. Se on minulle sellainen paikka, jossa voin olla oma itseni, jossa voin hyväksyä kaikki puolet itsestäni eikä tarvitse käyttää mitään naamaria kasvoilla suojellakseni tai piilottaakseni jotain itsestä. On helppo olla avoin ja luottavainen ja yhtä aikaa paljas ja haavoittuvainen.

Toisaalta minua inspiroi ihmiset. Minua inspiroi mm. hyvän mielen- ja inspiraatiokortit kehittänyt kirjailija, ihmenainen ja monen alan multitaituri Maaretta Tukiainen, johon olen tutustunut NLP:n kautta ja jonka kanssa minulla on ollut erinomaisia keskusteluja ja viimeisessä seminaarissa myös silmät avaava yhteinen harjoitus. Minua inspiroi tanssillisessa mielessä hyvä ystäväni Ecuadorista, Diego Armendáriz, joka myötävaikutti siihen, että ryhdyin reilut neljä vuotta sitten zumbaohjaajaksi. Minua inspiroi ihmisenä, persoonana ja esiintyjänä Antti Tuisku, jonka keikkaa katsellessa pääsen keskelle itseäni ja luovaan tilaan niin, että koko maailma unohtuu ympäriltä. Viime perjantain keikan jälkeen olin niin ”toisissa maailmoissa”, että vasta kahden päivän jälkeen aloin ihmetellä, kun silmässä tuntui kipua ja huomasin, että minullahan on vielä toinen piilolinssi silmässä!! Jos haluaa inspiroitua, kannattaa viettää aikaa niiden ihmisten seurassa, jotka inspiroivat sinua J

Tämä kuva on otettu Tunne&Mieli -lehden aamutilaisuudessa Helsingissä 14.10.2016, jossa Maaretta Tukiainen oli esittelemässä kehittämiään inspiraatiokortteja. Lisätietoja www.hyvanmielentaidot.fi

”Olet juuri niin hyvä kuin tämänhetkinen tilasi”, sanoi Stephen Gilligan seminaarissa, ja tämä lause jäi minulle voimakkaasti mieleen. Ympärillä olevat asiat kuten luonto ja ihmiset voivat auttaa sinua pääsemään luovaan tilaan, mutta ne eivät ole tae siitä, mikäli todellinen itsensä hyväksyminen ja yhteys itseensä puuttuvat. Inspiraatio vaatii rehellisyyttä ja avoimuutta itseään kohtaan eikä heittäytyminen tai leikkimielisyys suinkaan ole pahitteeksi. Uskalla kuunnella itseäsi. Uskalla päästää irti. Unohda suorittaminen. Ole vain ja hengitä. Ole yhteydessä samaan aikaan itseesi sekä samalla ympäröivään tilaan ja ihmisiin. Unohda tietoinen mieli, luota syvimpään sisimpääsi ja uskalla kuunnella sitä. Kun tähän tilaan pääsee, mikä tahansa on mahdollista. Stephen Gilligania lainatakseni:”Eikö olekin hienoa?”