Herkän Runoilijan Blogi

Minulle kulunut vuosi 2018 on ollut koko elämäni voimakkain itseni etsimisen vuosi. Vuoden 2017 loppuun mennessä olin päätynyt sekä parisuhteessani että itseni kanssa umpikujaan, josta ei ollut muuta ulospääsyä kuin muuttaa elämänsä ensimmäistä kertaa yksin asumaan. Kun viime vuoden lopulla ilmoitin miehelleni, että muutan pois yhteisestä asunnostamme, tein sen vankkana käsityksenäni se, että 17,5 vuoden avioliittomme oli tässä. Olin ahdistunut, voimaton, aivan loppu. Meillä ei ollut enää aikoihin ollut mitään yhteistä. Onneksi mieheni jaksoi vielä uskoa meihin, silloinkin, kun minä en enää uskonut. Vuosi sitten jouluna annoin intuitioni johdattamana miehelleni erikoisen joululahjan – siitä huolimatta, että olin pari viikkoa aiemmin kertonut aikomuksestani muuttaa eri osoitteeseen. Annoin hänelle itseni yhdeksi illaksi ja yöksi. Nyt jälkeenpäin voin sanoa, että tämä lahja ehkä pelasti meidän liittomme. Sinä hetkenä minä olin jo luopunut meistä – ei ollut mitään odotuksia, ei

Eilen, tiistaina 11.12.2018, toteutui eräs suuri unelmani, kun vihdoin debytoin tanssijana Tanssikeskus Elementin joulunäytöksessä Studio Donnerissa Hyvinkäällä. Tarkoitus oli jo esiintyä samaisen tanssikeskuksen kevätnäytöksessä 29.4.2018, mutta kuinka ollakaan, terveyteni romahti juuri paria päivää aikaisemmin, ja näytös jäi väliin. Olin mukana aikuisten hiphop-, heels- ja MTV Style –ryhmissä. Näiden lisäksi minulla oli sooloesitys, johon koreografian oli tehnyt tanssinopettajani Diana Anttila . Siinä tanssin suuresti ihailemani Antti Tuiskun kappaleiden Vedän sut henkeen, Keinutaan ja Rahan takii tahtiin. Ensimmäistä kertaa elämässäni tunsin itseni rohkeaksi Tottakai oli itsestään selvää, että jännitin esiintymistä. Silti samaan aikaan tunsin itseni ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni rohkeaksi astuessani yksin esiintymislavalle. Ajatuksenani oli suorittamisen ja virheiden pelkäämisen sijaan keskittyä nauttimiseen ja antaa musiikin viedä. Jännitystä oli helpottanut