”KOULUKIUSAAMINEN JÄTTÄÄ JATKUVAN TUNTEEN, ETTEI KELPAA SELLAISENA KUIN ON”

Katsoin eilen koskettavan dokumentin ”Menestyksen hinta” Yle Areenasta, jossa poptähti Antti Tuisku kertoi koulukiusaamisen sävyttämästä lapsuudestaan sekä sen aiheuttamista epävarmuuden tunteista ja huonosta itsetunnosta. Niin menestynyt kuin hän onkin, hänen on ollut pakko menneinä vuosina hakeutua terapiaan käsittelemään omia pään sisäisiä asioita. Pakko myöntää, että minun oli äärimmäisen helppoa samaistua Tuiskun fiiliksiin,  ja ehkä juuri sen takia dokumentti kosketti minua niin syvältä.

Niin kauan kuin muistan, olen kärsinyt huonosta itsetunnosta. Suurin syy siihen on ollut koulukiusaaminen ja se, ettei ole oikein kunnolla koskaan tuntenut kuuluvansa joukkoon, vaan aina on ollut jollain lailla erilainen ja erottunut joukosta. Koulukiusaaminen alkoi ala-asteella ja jatkoi lukioon saakka. Olen aina ollut hyvin tunnollinen oppilas, mikä oli yksi syy kiusaamiseen. Lukion päästötodistuksen lukuaineiden keskiarvo taisi olla 9.8. Muita syitä kiusaamiseen olivat mm. erikoinen sukunimi (tyttönimeni on Hilpeä), poikkeava ulkonäkö (yläleuka huomattavasti edempänä kuin alaleuka), omanlainen pukeutuminen ja erikoiset kiinnostuksenkohteet. Kun yläasteiässä luokkatovereita kiinnosti lähinnä tupakan ja alkoholin kokeilu, itsellä suurin huolenaihe oli siinä, kuinka Etelä-Afrikkaan joskus saataisiin demokraattinen ja apartheidista vapaa yhteiskunta...

Koulukiusaaminen on jättänyt sellaisen tunteen, että ei kelpaa sellaisena kuin on, ettei ole riittävän hyvä omana itsenään. Ihan sama, vaikka olen aina uskaltanut toteuttaa omat unelmani ja olen menestynyt lähes kaikessa mitä olen tehnyt, silti tämä kelpaamattomuuden ja riittämättömyyden tunne nostaa päätään aina silloin tällöin. Identiteetti rakennetaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Minua on siinä vaiheessa haavoitettu syvältä niin monta kertaa, että vaikka haavat ovat aikaa sitten umpeutuneet ja ajan saatossa haalenneet, ne silti ovat ja pysyvät ja ne muistuttavat olemassaolostaan aina silloin tällöin. Hyväksyn tämän ja tiedostan, että ne ovat osa minua. En voi muuttaa menneisyyttä, mutta voin yrittää kääntää negatiiviset kokemukset vahvuuksiksi. Kun ei voi muuttaa asioita, ainoa, johon voit vaikuttaa, on oma asenne.

Nimenomaan huono itsetunto sai minut lähtemään NLP-kurssille kesäkuussa 2014. Olin kuullut NLP:stä (neuro linguistic programming) jo vuonna 2011 Personal trainer –opintojen yhteydessä, jolloin kouluttaja esitteli sitä lyhyesti ja muistan, kuinka hän sanoi, että jos ikinä on mahdollisuus osallistua kurssille, kannattaisi ehdottomasti... NLP pomppasi keväällä esiin erään Facebook-ystäväni päivityksessä, ja sen seurauksena etsin kurssitietoja netistä ja ilmoittauduin mukaan. NLP-kurssille lähteminen on parhaita päätöksiä elämässäni. NLP Practitioner –kurssilla pystyin myöntämään itselleni, miten paljon suurempi asia koulukiusaaminen on minulle ollut kuin mitä olen ikinä pystynyt myöntämään. Se puolestaan oli ensimmäinen ja samalla ratkaisevin askel kohti eheytymistä ja asian kääntämistä uhan sijaan voimavaraksi ja vahvuudeksi.

NLP:n mullistavimpia asioita on ollut tutustua rajoittaviin uskomuksiin itsestäni. Suurin rajoittava uskomus pääni sisällä on se, että minulla on huono itsetunto. Se ei järjellä ajateltuna ole totta. Olen aina uskaltanut toteuttaa kaikki unelmani riippumatta siitä, mitä muut minusta ajattelevat. Toki olen käyttänyt paljonkin aikaa sen miettimiseen, mutta se ei ole koskaan estänyt minua tekemästä mitään, mitä olen todella halunnut. Huono itsetunto on tuntemus, joka on syntynyt kiusaamisen kokemuksesta, joukkoon kuulumattomuudesta ja kelpaamattomuudesta sellaisena kuin on. Koska se on ollut läsnä elämässä niin kauan kuin muistan, olen aina pitänyt sitä itsestään selvänä ja ainoana mahdollisena totuutena. NLP on tarjonnut minulle keinoja käsitellä, muuttaa ja jopa poistaa rajoittavia uskomuksia. Avaimet tähän löytyvät itseni sisältä, ei siitä, miten muuttaa muiden ajatuksia tai mielipiteitä itsestäni. Muita et voi muuttaa, muuttaa voit vain itseäsi. Mutta kun sinä muutut, jokainen palikka ympärilläsi muuttuu väistämättä.

Kesällä 2015 olin ajamassa kohti Helsinkiä yhdelle viimeisimmistä NLP Master Practitioner –koulutuspäivistä ja kuulin radiosta Antti Tuiskun haastattelun. Siinä hän kertoi samoista asioista kuin eilen katsomassani dokumentissa. Muistan ihmetelleeni, miten noin upealla ja menestyneellä julkisuuden henkilöllä voi olla ongelmia itsetunnon kanssa. Lienee kuitenkin niin, että ihan sama, kuinka menestynyt ihminen myöhemmällä iällä on tai mitä hän on saavuttanut, jos häntä on lapsuudessa monta kertaa riittävän syvältä ja riittävän usein haavoitettu, tietyt asiat ovat väistämättä läsnä elämässä myöhemminkin, eikä niitä voi kitkeä kokonaan pois, halusi tai ei. Koulukiusaaminen monessa tapauksessa jättää pysyvät jäljet ihmisen sisimpään ja niistä kokemuksista johtuen läpi elämänsä miettii jollain tasolla, onko riittävän hyvä tai kelpaako omana itsenään. Vahvat ihmiset osaavat kääntää kokemukset voimavaroiksi ja ovat rohkeita puhumaan niistä avoimesti ja kannustamaan niillä muita. Sellaiset kuin Antti Tuisku.

NLP:n ansiosta itsesäälikohtaukseni ovat harventuneet ja laimentuneet. Silti, aina aika ajoin todella voimakkaasti kyseenalaistan, olenko riittävän hyvä tai kelpaanko. Nyt viime aikoina kokopäivätoimiseksi ryhmäliikunnan ohjaajaksi ryhtyminen on yksi asia, joka on paljon laukaissut minussa näitä vanhoja toimintamalleja. Ryhmäliikunnan ohjaajana toimiminen on ammatti, jossa on väistämättä esillä ja kaikkien arvostelun kohteena. Minua on pelottanut, jospa kukaan ei halua tulla tunnille, koska minä olen ohjaamassa tai mietin, millainen minun pitäisi olla, jotta olisin riittävän hyvä... Saan jatkuvasti paljon positiivista palautetta ja ryhmissäni on jopa 50 henkilöä, mutta silti aina heikkona hetkenä kyseenalaistan riittävyyteni sellaisena kuin olen... NLP:n myötä olen kuitenkin oppinut, että kaikki tunteet ovat ok. On ok, että pelkään. Tervetuloa pelko. Kun tunteen hyväksyy, pääsee ikään kuin sinuiksi sen kanssa, ja se alkaa lievetä kuin itsestään. Kaikkien tunteiden hyväksyminen on tärkeä osa itsensä hyväksymistä sellaisena kuin on.

”Menestyksen hinta” –dokumentti, jossa Antti Tuisku kertoi omista koulukiusaamiskokemuksistaan ja niiden jättämistä tuntemuksista, pysäytti minut jälleen ajattelemaan myös omia kokemuksiani. Koulukiusaaminen on aihe, joka valitettavasti on jatkuvasti yhtä tapetilla ja sitä tapahtuu joka koulussa. Itse tiedän omakohtaisesta kokemuksesta, mitä se tekee ihmiselle ja miten se vaikuttaa minäkuvan kehittymiseen ja käsitykseen itsestä. En soisi niitä kokemuksia kenellekään. Olen omalla toiminimelläni Smile & Fitness ollut usean vuoden ajan tukemassa koulukiusaamisen vastaista työtä (www.koulurauhaalehti.fi) ja lämpimästi kannustan kaikkia muitakin samaan, sillä se on minulle sydämen asia.

Antti Tuisku monella monella keikallaan on sanonut toivovansa, että hänen esimerkkinsä kannustaa edes jotakuta uskomaan rohkeasti omiin unelmiin ja olemaan juuri se, kuka syvällä sisimmässään haluaa olla. Minua hän rohkaisee ja kannustaa joka päivä. Tietäisipä hän, kuinka paljon!

Rakastan tanssimista ja tanssillisten tuntien ohjaamista yli kaiken, vaikka välillä mietinkin, olenko riittävän hyvä ja kelpaanko sellaisena kuin olen...