RAKKAUS VOITTAA KAIKEN

Edellisen blogikirjoituksen julkaisin juuri, kun olin palannut mieheni kanssa yhteisen katon alle, joulukuun puolivälissä. Tiesin, että ratkaisu oli sitä, mitä halusin ja olin varma päätöksestäni, mutta siitä huolimatta se aiheutti reaktion, jota en ollut osannut odottaa.

Oloni on rakastettu ja onnellinen.

Yöunet lähtivät ja ahdistus palasi

Jo pelkkä muutto oli fyysisesti todella raskas, siitäkin huolimatta, että minulla oli muuttofirma ja kaksi miestä kantamassa tavarat vanhasta asunnosta ulos ja uuteen sisään. Olin pakannut 50 laatikollista tavaraa yksin ja myös purkanut yksin. Olin fyysisesti todella rasittunut. Edellisellä viikolla oli ollut debytointi tanssinäytöksessä.

Muutama päivä muuton jälkeen menetin yöuneni. En pystynyt nukkumaan ja olin kovasti ahdistunut. Illalla sänkyyn mennessä sydämeni hakkasi. Jouduin turvautumaan rauhoittaviin lääkkeisiin sekä unilääkkeisiin pystyäkseni nukkumaan. Joulu meni tässä sumussa enkä heti ymmärtänyt, mitä minulle oli tapahtunut.

Paluu menneisyyteen

Vaikka halusin muuttaa takaisin ja olin onnellinen muuttaessani, kehoni muisti sen tilanteen, josta olin vuoden 2017 lopulla lähtenyt, kaiken sen ahdistuksen ja stressin. Minun piti kohdata kaikki ne tunteet uudelleen, kun muutin asuntoon takaisin. Tähän en osannut mitenkään varautua etukäteen.

Edellisenä kesänä sain uniongelmiin apua Neurosonic-patjasta, ja samaa koitin pari päivää ennen joulua. Tällä kertaa se ei auttanut minua nukkumaan. Paras apu oli se, että mieheni jaksoi joka ilta pitää minua nukkumaan mennessä sylissä, halata, paijata, jutella kanssani. Muutama viikko siinä meni, ennen kuin ahdistusoireet alkoivat tasaantua ja yöunet palautuivat vähitellen entiselleen.

Mieli tiesi, että parisuhteemme ei ole se sama, josta lähdin reilu vuosi sitten, mutta keho tarvitsi enemmän aikaa käsitellä ja purkaa koettuja tunteita.

Kehoa ei voi huijata

Keho on viisas, sitä ei voi huijata. Mieltä voi huijata kieltämällä todelliset ajatukset, väistämällä niitä tai työntämällä ne mahdollisimman kauas. Kuitenkin kaikki se, mitä olemme kokeneet, on varastoituneena jollain lailla kehossamme. Kaikki kokemukset jättävät kehoon jäljen.

Olen kokenut viimeisen vuoden aikana todella kovia. Pitäisi olla armollinen itselleen ja ymmärtää, että olen vielä pitkän aikaa todella herkillä, ja että sekä kehoni että mieleni reagoi voimakkaammin kuin aiemmin kaikkiin asioihin. Tämä jos mikä on ollut kova koulu armollisuuden opettelemisessa itseäni kohtaan.

Tanssi ja parisuhde – suurimmat voimavarani

Tanssimalla olen purkanut myös pahaa oloa, stressiä, ahdistusta. Se on ollut suuri voimavarani. Kaikista suurin voimavarani on kuitenkin ollut rakas mieheni, jonka kanssa elämme täysin uudistunutta parisuhdetta. Kun en aiemmin nähnyt itseäni sen arvoisena, että sallisin itselleni fyysistä läheisyyttä, nyt olen joka ilta ja yö oma-aloitteisesti hakeutunut mieheni lähelle. Tunnen, miten fyysinen läheisyys, hellyys ja rakkaus parantaa minua ja hoitaa haavojani. Sallin itselleni vastaanottaa rakkautta.Tästä uudistuneesta parisuhteesta olen äärimmäisen kiitollinen.

Nyt olen myös saanut myönteisen päätöksen Kelan tukemaan psykoterapiaan. Sen matkan aloitan huomenna ja siitä olen innoissani. Tuleeko siitä vuosi, kaksi vai kolme – sen aika näyttää.

Tämä on toinen tatuointini. Nyt, kun olen sallinut itseni vastaanottaa rakkautta - niin itseltäni kuin parisuhteessa, en enää milloinkaan aio luopua kummastakaan.