VALASRANNAN TANSSILEIRILLÄ LAVATANSSIEN PYÖRTEISSÄ


Valasrannassa Yläneellä nyt 14. kertaa järjestetty lavatanssileiri päättyy huomenna. Osallistuin leirille viime kesänä ensimmäistä kertaa ja olin mukana vain avajaisviikonlopun eli kolme päivää. En ensimmäisellä kerralla uskaltanut varata useampaa päivää, koska olin ensimmäistä kertaa elämässäni lähdössä reissuun yksin. Kokemus oli kuitenkin niin onnistunut, että tänä kesänä olin ilmoittautunut mukaan jo viideksi päiväksi.

Valasrannan tanssilava sijaitsee upealla paikalla aivan järven rannalla.

 Olin unelmoinut lavatanssien opettelusta melkein 10 vuotta, ennen kuin ryhdyin toteuttamaan unelmaani. Pitkän empimisen syy oli nimenomaan siinä, että lavatanssien opettelu edellytti yksin uskaltamista ja yksin lähtemistä, sillä aviomieheni ei ole kiinnostunut tanssimisesta.

Ihan uskomatonta oli, miten nopeasti jälleen viisi päivää hurahti tanssin pyörteissä. Tanssitunteja oli joka päivälle useita ja ne sijoittuivat klo 10 ja 19 välille. Tunteja järjestettiin neljässä eri paikassa fyysisesti ja ne olivat tasoltaan alkeista haastaviin. Jokainen siis ihan varmasti löysi itselleen sopivan tason! Parasta tietysti oli se, että omaa paria tai sen kummempaa ennakkoilmoittautumista ei tarvittu – sen kuin vain ilmestyi siihen saliin sillä porukalla kuin halusi. Tämän helpommaksi ei lavatanssien opettelu voi tulla!

Tanssituntien välissä  väsyneitä  jalkoja ja varpaita saattoi
virkistää järvivedessä.
Tietysti joka ilta oli iltaohjelmaa, useimpina iltoina tanssit orkesterin säestäminä. Itse olin kyllä niin poikki reilu kuusi tuntia tanssittuani, ettei tarvinnut harkitakaan iltatansseja. Mutta koska viime vuonna en jaksanut (ja rehellisesti sanottuna uskaltautunut) mukaan yksiinkään iltatansseihin, olin tänä vuonna päättänyt, että yhtenä iltana täytyy sitäkin menoa lähteä katsastamaan.


En ole koskaan ollut oikeissa lavatansseissa, vaikka olen reilun vuoden ajan opetellut lavatansseja ja melkein saman ajan ohjannut Lavis-lavatanssijumppaa. Kynnys lähteä yksin on ollut liian korkea. Rohkaisin kuitenkin itseni sunnuntai-iltana lähtemään Valasrannan tanssilavalle tutustumistansseihin. Ei tullut yllätyksenä, että naisia oli ehkä kolminkertainen määrä miehiin verrattuna, joten tanssimaan ei päässyt edes joka toista kappaletta. Se, mikä puolestaan tuli yllätyksenä, oli se, että osa miehistä, jotka tulivat hakemaan minua tanssimaan, vaikuttivat olevan kiinnostuneita vain esittelemään kaikki kuviot, mitkä ikinä osaavat ja sitten ihmettelivät, kun en pysy perässä.

Iltatansseihin lähdössä. Sain positiivista palautetta lookistani ;)

 Tanssitunneilla oli aina ollut todella mukava ja kannustava ilmapiiri, joitain yksittäisiä epäkohteliaita kommentteja lukuun ottamatta. Sen vuoksi tämä oli minulle iso ja epämiellyttävä yllätys, että iltatansseissa tärkeintä ei näyttänytkään olevan tanssimisen ilo ja hyvä fiilis, vaan omien taitojen esittely. Hyvä tanssija huomioi mielestäni tanssipartnerinsa tason ja mukauttaa kuviot sen mukaan. Sen vuoksi oli erityisen miellyttävää tanssia leirillä opettajina toimineiden miesten kanssa. Ehkä juuri sen vuoksi heillä ei ollut mitään tarvetta päteä omalla osaamisellaan, vaan sovittivat kuviot minun tanssitaitojeni mukaan. Näistä tansseista jäi itselleni todella mukava ja positiivinen fiilis.

Lavatanssit ovat minulle harrastus, josta haen liikunnan iloa ja mukavaa fiilistä. Sitä fiilistä jäin iltatansseissa osin kaipaamaan. Jos tanssimisesta tulee machoilua tai omien taitojen esittelyä ja se aiheuttaa suorituspaineita, se ei ole minun juttu. Miksi kaiken pitäisi tänä päivänä olla vain suorittamista??

Kaikesta huolimatta olen jo varannut leirimajoituksen ensi kesäksi, jolloin Valasrannan tanssileiri järjestetään 15. kerran. Ensi kesänä ajattelin uskaltautua mukaan viikoksi, vaikka siis edelleen olen lähdössä reissuun yksin. Tänä kesänä tuli kyllä jo huomattua, että leirillä oli paljon tuttuja kasvoja viime vuodesta, ja varmasti ensi kesänä niitä on vielä entistäkin enemmän. Tykkään leirin fiiliksestä - siitä, että voi itse päättää, mille tunneille osallistuu ja osallistuuko yksin, parin kanssa vai porukalla. Ja kun tanssimista kertyy kymmeniä tunteja, voi olla varma, että myös oppii jotain! Opettajat ovat myös aivan huippuja! J

Olen molempina vuosina ollut majoittautuneena
Kristallirantaan, josta näkyikin aivan upea
auringonlasku.



Tämä minun toinen tanssiprojektini show-tanssin osalta pitänee minut niin kiireisenä, etten välttämättä ehdi tanssimaan lavatansseja paljonkaan ennen ensi kesää, mutta sitten on sitäkin mukavampi taas kesällä 2018 lähteä viikoksi tanssimaan! Tanssi on niin <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

“ANTTI TUISKU, SÄ INSPIROIT MUA AINA!”

KUN PÄÄSTÄÄ IRTI, TAPAHTUU IHMEITÄ

VAALEANPUNAINEN ELEFANTTI